Harri Tikkanen - hieno pelaaja, hienompi mies

On olemassa yksi jääkiekkoilija, joka on oikeasti vaikuttanut omaan elämääni merkittävästi. Kyseisen jääkiekkoilijan nimi on Harri Tikkanen. Tikkanen osui joskus sattumalta silmiini, kun olin katsomassa Lukon kotipeliä. Tuntui koko ajan, että alivoimalla purkukiekko lähti juuri Tikkasen lavasta, vaikka hän olikin lyhyt kaikkien joukossa. En sen jälkeen ajatellut koko pelaajaa tarkemmin, mutta jossain vaiheessa hänen nimensä alkoi tulla vastaan vähän kaikkialla ja aloin seurata tarkemmin. Jossain vaiheessa Tikkanen huomaamattomasti alkoi sisältyä suosikkipelaajieni joukkoon ja aloin seurata häntä tarkemmin. Jossain kohtaa huomasin, että tarkistin Lukon pelien tuloksia ihan vain katsoakseni, miten Tikkanen oli pelannut.

Sitten 9.10.2013 asiat muuttuivat. Harri Tikkanen antoi haastattelun Ranneliike.net –sivustolle. Haastattelu koski sitä, että Tikkanen hyväksyy kaikki seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Samassa haastattelussa Tikkanen toteaa, että määritelmä SSA (Straight Star Ally) sopii häneen, ja näin ollen oli virallisesti ensimmäinen Liigassa oleva kiekkoilija joka homot julkisesti hyväksyy.

Tuntuu, että Tikkanen on monelle jääkiekkoa seuraavalle hieman tuntematon tapaus, mutta minulle hän on suurin syy, miksi aloin rakastaa jääkiekkoa aina vain enemmän ja enemmän. Itsekin kuuluessani seksuaalivähemmistöön Tikkanen antoi uskoa parempaa huomiseen ja siihen, että joskus jokainen saa harrastaa vapaasti ulkona kaapista. Olen käynyt kymmenissä Lukon peleissä ihan vain tämän miehen takia. Harri Tikkanen ei ole minulle joku yksittäinen puolustaja, vaan hän on syy, miksi uskalsin tulla kaapista. Minä opin hyväksymään itseni ja seksuaalisuuten, ja Harri Tikkanen oli yksi suuri pala siinä palapelissä.

17.4.2015 Lukon hävittyä pronssiottelun seisoimme ystäväni kanssa seisomakatsomossa katsomassa, kuinka Tikkanen lyö pari kertaa nyrkillä rintaansa, jonka jälkeen hän nostaa kätensä kohti Lukon fanikatsomoa selvästi tunteellisena. Siinä kohtaa oli tiedossa, että Harri Tikkasen ura jatkuu muualla, joten hyvästeissä oli tunnetta. Samalla kertaa Lukosta lähti monia pelaajia, mutta minulle suurimmat tunteet aiheutti Tikkanen. Sinä hetkenä päätin, että seuraavaksi nähdessäni Tikkasen menen kiittämään, kuinka hänen ansiostaan uskalsin tulla kaapista.

3.1.2016 tilaisuuteni kiittää Tikkasta ojennettiin minulle tarjottimella, kun olin viettämässä joululomaani Raumalla ja TPS saapui pelaamaan Lukkoa vastaan. TPS voitti kyseisen ottelun 2-0, ja olimme jo ystäväni kanssa aiemmin sopineet, että jäämme vierasjoukkueen pukuhuoneiden ulko-ovelle odottamaan. Mittari näytti lähes kymmentä astetta pakkasta, mutta seisoimme jääräpäisesti lähes tunnin odottamassa, että Tikkanen saapui pukuhuoneesta. Siinä odottaessamme sain Petteri Nummelinilta nimmarin hänen elämäkertaansa, ja auoimme ovea TPS:n muille pelaajille ja huollolle.

Lopulta odotuksemme palkittiin ja Tikkanen kävelee ulos ovesta ihan viimeisten joukossa. Siinä pyysimme, että saisimmeko kuvat hänen kanssaan. Tikkasen vastaus oli selvää Itä-Suomen murretta; ”Oottakaas mie laitan tään laukun tonne autoon eka.” Tikkanen laittoi laukkunsa ja otin kaverini kameralla hänestä ja Tikkasesta yhteiskuva, jonka jälkeen kaverini otti kameran ja otti minusta ja Tikkasesta kuvan.

Siinä sitten rohkaisin itseäni seistessäni Tikkasen vieressä ja lopulta sain suuni auki. Kiitin Tikkasta, kuinka hänen ansiostaan uskalsin tulla kaapista, ja kuinka hänen ansiostaan uskalsin olla mitä olen. Tikkasen vastaus oli ensin vain positiivinen hymy, ja sen jälkeen hän kertoi olevansa ylpeä, että uskalsin olla oma itseni ja oli kiitollinen, että hänen sanoistaan oli ollut apua. Hän myös totesi, kuinka vaikeaa nykypäivänä on tulla kaapista ja kuinka toivoo maailman muuttuvan hyvään suuntaan pikkuhiljaa. Juttelimme vielä pari lausetta Tikkasen kanssa, ennen kuin TPS:n bussi alkoi olla lähtövalmis. Kiitin häntä vielä kerran ja hän kiitti takaisin ja toivotimme toisillemme hyvät vuoden jatkot.

Lähdimme ystäväni kanssa kävelemään kohti parkkipaikkaa, jossa automme oli odottamassa, ja tunsin kuinka kyyneleet virtasivat poskiani. Mistään en kuitenkaan ollut surullinen, vaan onnellisuuteni oli niin suurta, että onnenkyyneleet valuivat. 

Haluan vielä kerran kiittää Harri Tikkasta siitä, kuinka suuri hänen vaikutuksensa elämääni on ollut, ja siitä, kuinka hieno mies hän on. En ole vielä tavannut toista yhtä hienoa, ja tuskin tulen ihan heti tapaamaankaan.

Kiittäen, Ips

All Star Game 2016: NHL taas vauhdissa - eikä hyvällä tavalla

Olipa kerran NHL, jossa kaikki meni isojen pomojen mukaan. Elämä hymyili heille, kunnes vuoden 2016 All Star Gameen äänestettiin mukaan - ja vielä kapteeniksi - fanien toimesta Arizona Coyotesin John Scott. John Scott tunnetaan lähinnä suojelijana ja rymistelijänä, eikä hän ole tällä kaudella kovinkaan montaa peliä NHL:ssä pelannut. John Scott kuitenkin ensireaktiona olleen pienen häpeän jälkeen kertoi haastatteluissa, että ei koskaan ajatellut saavansa tilaisuutta pelata ASG:ssa, joten hän aikoo nauttia tästä tilaisuudesta täysin rinnoin. Tämähän ei kelvannut NHL:n imagolle eikä varsinkaan isoille pomoille sen takana.

NHL:n kaupallisuus ja se, kuinka yksittäisiä henkilöitä ei huomioida, on vanha juttu jo, mutta John Scottin tapaus meni jo uudelle tasolle. Kohta kaksoset saava John Scott treidattiin Montreal Canadiensiin, jossa hän tuskin tulee pelaamaan vaan todennäköisemmin Habsien AHL-joukkueessa. Tästä treidistä johtuen John Scott ei pysty osallistumaan All Star Gameen JA joutuu viettämään aikaa poissa tulevien kaksostensa sekä vaimonsa luota.

 NHL yritti tällä pelastaa ASG:n maineen, mutta päinvastoin tuhosi sitä osoittamalla olevansa se sieluton bisneskone, joksi sitä kutsutaan.

John Scott ei kelvannut NHL:n mielestä ASG:en, koska hän ei edustanut taitoa, pisteiden tekoa, nopeutta tai kuuluisuutta. Tähdistöottelun täytyy olla täynnä kaikkialla tunnettuja pelaajia, jotka temppuilevat, pitävät showta pystyssä ja ovat tottuneet olemaan huomion keskipisteenä. Ei tähdistöottelu ole faneja varten, eikä varsinkaan pelaajia varten; se on mainostamista varten. ASG on toki mainostettu hienona tapahtumana faneille, mutta sen suurin pointti on vain kerätä rahat mainosten sun muiden avulla. Minua harmittaa John Scottin puolesta koko tapahtumaketju, koska hän ei sitä todellakaan olisi ansainnut, vaan olisi ansainnut nauttia ASG:stä. Haluaisin vain kysyä NHL:n päättäjiltä: Miksi pelaaja, joka oli oikeasti innoissaan ja iloinen päästessään tähdistöotteluun, ei sinne pääse? Miksi viedä oikeasti onnelliselta ja innokkaalta pelaajalta mahdollisuus johonkin hienoon vain, koska hän ei ole kaikkien tuntema kasvo?

NHL:n tähdistöottelussa pyörivät samat kasvot vuodesta toiseen. Sieltä löytyvät kaikkien tuntemat Blackhawks-pelaajat Jonathan Toews ja Patrick Kane sekä dynaaminen duo Dallasista - Tyler Seguin ja Jamie Benn. Tänä vuonna poikkeuksen tekee Sidney Crosbyn puuttuminen. Ei kun hetkinen, eihän Sidney Crosby moiseen osallistu, vaan joutuu jättämään aina välistä. Tänä vuonna häntä ei edes valittu mukaan. Mitä se kertoo tähdistöottelusta, että liigan oma superstara jättää tapahtuman lähes aina väliin?

Nurinaa siitä, kuinka Sidney Crosby ei ole mukana mutta Leo Komarov on, on turhauttavaa kuunnella. Leo Komarov on täysin ansainnut paikkansa, vaikka katsoisi minkäväristen lasien läpi tahansa. Hän on viihdyttävä pelaaja, pelaa parasta kauttaan sekä osaa plussana puhua neljää kieltä sujuvasti. Leo Komarov on viihdyttävä, ja NHL on laskenut Komarovin olevan fanien suosikki, onhan hän Uncle Leo Torontossa.

Eräs tänä vuonna puhuttavista pelaajavalinnoista on Jonathan Toews. Toews on tällä hetkellä NHL:n pistepörssissä sijalla 36. Ei ole ihmeellistä, että nuoria faneja houkuttelevasta joukkueesta tulee kaksi pelaajaa, mutta miksi toisen on oltava Jonathan Toews? Chicago Blackhawksista olisi voinut ottaa mukaan esimerkiksi Artemiy Panarinin, joka on koko liigan pisteissä yhdeksäntenä. Jonathan Toews on toki Patrick Kanen kanssa Blackhawksin kasvot, mutta jos NHL on päättänyt ottavansa mukaan pelaajat taidon ja tämän kauden esiintymisen perusteella, ihmettelen mitä Toews tekee mukana. NHL:lle on tärkeää, että mukana on pelaajia, jotka tunnistetaan, että pelejä tullaan katsomaan. ASG:n maineen puolustaminen ja raha ovat tärkeämpiä kuin yksikään yksittäinen pelaaja tai pelaajan henkinen hyvinvointi. Niin kauan kuin raha ja pomojen tyytyväisyys ovat pääpointit tapahtumissa, ei minkäänlaista muutosta tule.

Ehkä jonain vuonna NHL All Star Game on peli, johon pääsee fanien äänestämänä. Ehkä silloin myös on otettu mallia John Scott tapauksesta, eikä tällaisia treidejä enää tehdä. Tai ehkä NHL vain jatkaa porskuttamistaan jättäen huomiotta kaikki muut paitsi liigan suurimmat ja kirkkaimmat tähdet. Ei väliä mikä on heidän maineensa tai mitä he ovat siviilielämässään tehneet.

-Ips

In English:

Once upon a time there was NHL, where everything went like the big bosses wanted.  Until John Scott of Arizona Coyotes was voted to be one of the four All Star Game 2016 captains by fans. John Scott is mostly known as a goon and protector, and he has not played too many games in NHL this season. John Scott told in interview that his first reaction to all this was a shame, he had never thought that he would get opportunity to play in the ASG. After getting over his first reaction he told that he would enjoy the opportunity wholeheartedly. This did not work for the suits behind NHL.

Commercialism and individuals being completely ignored in the NHL are old news, but this raised it all to an entirely new level. John Scott whose wife is expecting twins was traded to Montreal Canadiens, where he'll probably never get to play. Instead he's far more likely to play for the Habs AHL affiliation team. Due to this trade John Scott is now ineligible to participate in the All Star Game and he has to spend time away from his wife and future twins.

With these moves NHL tried to salvage the reputation of the ASG, but they ended up doing the exact opposite of it. They proved that they are the soulless business machine people expect them to be.

NHL did not accept John Scott into the All Star Game, because he doesn’t represent skill, points, fastness or fame like NHL wants. They want All Star Game be filled with with the biggest star, who keep the show going with showy tricks and who are used to be the center of attention. All Star Game is not for fans, and it’s certainly not for the players. It’s for promotion and advertisements. They advertise ASG as a wonderful event for fans, but the most important point of it is to collect the money with advertisement and other business revenues. This chain of event upsets me on behalf of John Scott, because he has not deserved any of this. He deserved to enjoy the ASG. I would like to ask the decision makers of NHL: Why deny this chance from a player who was excited and happy to be part of the ASG? Why take this opportunity away from happy and enthusiastic player? Simply because he is not a household face?

NHL All Star Game is filled with the same faces year after year. You can find the superstar Blackhawks players Jonathan Toews and Patrick Kane, and the dynamic duo from Dallas; Tyler Seguin and Jamie Benn. The anomaly on this years ASG rosters were the missing Sidney Crosby. No wait a second, he would not participate since he always skips it anyway. So this year he was not chosen at all. What does it tell us about the All Star game that the league superstars skips it over and over again?

It’s frustrating to listen the complaining about how Leo Komarov is in the ASG while they skipped Crosby. You can look trough any colored glasses: Leo Komarov has earned his place. He’s compelling player, he is currently having the best season of his career and as plus he can speak four different languages fluently. Leo Komarov is entertaining, and NHL counts on Komarov being the fan favourite. He is Uncle Leo in Toronto after all.

Another player in the ASG who has caused some conversation is Jonathan Toews. He currently is 36th in points in NHL. It is not too surprising that the team popular among young fans has two players in the all star games. The question is why one of them has to be Jonathan Toews? For example from Chicago Blackhawks players you could’ve chosen Artemi Panarin, who currently sits on 9th place on the leagues point scoring. Jonathan Toews might be the face of the Blackhawks with Patrick Kane, but if NHL has decided to choose the players based on their skills and their success this season, I wonder what does Toews do there then? It’s important to NHL that the players in ASG are recognizable, so people come to the game. The reputation of the ASG and money is much more important that any individual player or their emotional health. As long as money and the happiness of the bosses is the most important part of this event, there wont be any change. 

Maybe in the future the NHL All Star Game is a game, where the players are chosen by fans. Maybe by then they have learned from this John Scott-case, and it wont happen again. Or maybe NHL will just keep going, ignoring everyone who isn’t part of leagues biggest and brightest stars. No matter what their reputation is or what they have done in their personal life.

- Ips, translation by Jatta

Fanitus ilmiönä ja väärinkäsityksistä

Muutaman viime päivän aikana tietyissä sosiaalisen median piireissä on herännyt keskustelua fanituksesta ja erityisesti jääkiekkoilijoiden fanituksesta. Tämä keskustelu sai alkunsa muutamien jääkiekkoa seuraavien ihmisten törmätessä tietyissä twitterin hakukohteissa (kuten ”sebastian aho”) oleviin fanityttöjen twiitteihin. Monissa näistä twiiteistä esimerkiksi pelaajia pyydettiin sinnikkäästi ottamaan itsestään selfie ja useisiin twiitteihin myös kyseisten pelaajien henkilökohtaiset twittertilit oli merkitty mukaan. Tällainen toiminta aiheutti närkästystä osassa niihin törmänneissä ihmisissä ja poiki muutamia kannanottoja aiheeseen. Osa näistä kannanotoista on kirjoitettu enemmän tai vähemmän provosoivaan sävyyn, mutta sanoma niiden kaikkien takana on kuitenkin sama: ihmiset eivät halua nähdä edellä kuvatun kaltaista pelaajien twiitteihin merkitsemistä ja twiiteillä tietyt twitterhaut täyteen pommittamista. Twitterissä nähdystä toiminnasta tehdyt kannanotot ovat aiheuttaneet myös vastareaktioita ja ehkä jopa väärinkäsityksiä ja mielensäpahoittamisia.

Toki ensimmäisenä voidaan pohtia sitä, miksi kyseinen twitterissä nähty toiminta ylipäätän on aiheuttanut närkästyneitä kannanottoja ja miksi ihmiset eivät halua sen kaltaista toimintaa nähdä. Joku voisi kysyä: ”Mitä pahaa siinä on?”. Ei fanituksessa siinä itsessään tietenkään mitään pahaa ole; päinvastoin! On hienoa ja jopa suotavaa, että jääkiekon, joka perinteisesti nähdään keski-ikäisten miesten penkkiurheilulajina, pariin löytävät mahdollisimman monenlaiset ihmiset sukupuoleen ja ikään katsomatta. Nuorten alle 20-vuotiaiden jääkiekon maailmanmestaruuskisat saivat tänä vuonna Suomessa kotikisastatuksensa (ja yksittäisten pelaajienkin) myötä poikkeuksellisen paljon mediahuomiota, josta luonnollisesti on seurauksena erinäisten fanitusilmiöiden syntymisiä. Näitä fanitusilmiöitä tuskin kukaan pitää lähtökohtaisesti kielteisinä asioina. Suuri osa vuoden 2016 Nuorten Leijonien joukkueesta pelaa vielä kotoisessa Liigassa tai sen alasarjoissa, joten uusien fanien ilmaantuminen tietää varmasti hyvää joukkueiden lipunmyynnille. Tällaisen ilmiön luulisi esimerkiksi Espoo Bluesin ottavan ilosylin vastaan.

Selvää siis on, että itse fanituksessa ei ole mitään väärää, vaikka näin jotkut tahot ovat saattaneet eri sosiaalisissa medioissa esiintyneistä kannanotoista virheellisesti tulkitakin. Fanitus ja kannattaminen ei ole hierarkkinen järjestelmä, jonka kautta voidaan vertailla, kuka on ”parempi” tai ”oikeampi” fani tai nostaa tietynlaisia faneja jalustalle. Jokaisella on omat intressinsä seurata esimerkiksi jääkiekkojoukkueita, eikä siinä ole mitään väärää. Jokaisella on myös omat tapansa tuoda fanituksensa esille, mutta olisi suotavaa pitää mielessä tietyt käytösnormit ja pelaajien yksityisyyden kunnioitus.

Sen, minkä takia twitterissä esiintyneestä fanituksesta on noussut näin paljon keskustelua, voikin ajatella johtuvan tietynlaisesta fanituskulttuurien yhteentörmäyksestä. Tähän asti twitter on toiminut monille jääkiekon ystäville lähinnä kanavana saada nopeaa ja reaaliaikaista tietoa esimerkiksi pelaajien edesottamuksista peleissä, loukkaantumisista tai ylipäätään keskustelukanavana lajiin liittyvistä asioista. Yllättäin twitterissä on kuitenkin alkanut yhä enemmissä määrin näkyä myös nimenomaan pelaajien fanituskulttuuri ja siihen liittyvät ilmiöt erityisesti nuorten naispuolisten fanien toimesta, mihin ei ole ennen törmätty. Ymmärrettävästi näiden verrattain erilaisten ”fanituskulttuurien” kohdatessa toisensa myös ristiriitoja ja väärinkäsityksiä on syntynyt. Fanitus kokonaisvaltaisesti on kuitenkin laaja kenttä, josta jokaiselle fanille löytyy varmasti oma paikkansa. Eikä tämä tarkoita sitä, että vain tietynlaiset fanit ja fanitus saisi näkyä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Toivoisinkin, että vaikka on yhtä monta fanitustapaa kuin on jääkiekon ystävääkin, voisivat nämä erilaiset kannatustavat toimia sovussa keskenään ketään alenkatsomatta. Erityisesti jääkiekko on laji, jonka fanit nähdään hyvin stereotypisesti tiettyä ikä- ja sukupuoliryhmää edustavina henkilöinä. Usein myös vain tätä stereotypistä lätkäfania edustavan henkilön mielipiteet noteerataan oikeina. Kärkkäästi lätkäfanituskulttuuria voisi kutsua jopa patriarkaaliseksi. Uskonkin, että tuskin kukaan haluaa edistää tällaisen fanikulttuurin yleistymistä, kaikista vähiten me naispuoliset lätkäfanit.

Haluaisinkin peräänkuuluttaa molemminpuolista ymmärrystä: toisaalta sen ymmärtämistä, miksi twitterissä joidenkin toimesta esiintynyt pelaajien twiiteillä ”pommittaminen” närkästyttää ihmisiä, mutta myös sen ymmärtämistä, että kannatustapoja on monenlaisia. Monia naispuolisia lätkäfaneja on huolestuttanut myös se, vahvistuvatko tällaisten twiittien kautta jo ennakkoon usein negatiivisessa sävyssä nähty kuva naisista lätkäfaneina. Valitettavasti tähän seikkaan me muut naispuoliset emme kuitenkaan voi vaikuttaa, vaan se on yksin sen varassa, ymmärtävätkö naisfanit negatiivisessa valossa näkevät ihmiset sen, että naisfaneja, kuten muitakin, on monenlaisia. Luulen kuitenkin, että vähänkään kyseistä lajia enemmän seuraavat henkilöt tämän ymmärtävät.

Lopuksi haluaisin tuoda esille myös yleisen nettikäyttäytymisen. On ymmärrettävää, että nuorilla ja aiheesta innostuneilla henkilöillä fanituksessa saattaa esiintyä ylilyöntejä ja ajattelemattomuutta. Tietenkin twitteriin saa myös kirjoittaa mitä itse haluaa hyvän maun rajoissa. Olisi kuitenkin hyvä muistaa se, että twittertilin ollessa julkinen, kaikki sinne julkaistu on kaikkien ihmisten nähtävissä: muiden fanien, pelaajien, pelaajien läheisten ja kenen tahansa ylipäätään. Erityisesti tällaiseen jääkiekon saralla uuteen fanituskulttuuriin tottumattomasta sadat twiitit ja merkinnät saattavat tuntua kiusalliselta, näin ainakin itse asian kuvittelisin. Twitterhakujen täyttö keskustelulla, jota voisi käydä myös kaverien kesken jotain muuta kanavaa pitkin, hankaloittaa myös käytännössä twitteriä jääkiekkouutisten seuraamiseen käyttävää henkilöä. Uskon kuitenkin, että tuskin kukaan tietoisesti halua aiheuttaa twiiteillään kiusaa pelaajille tai heidän läheisilleen.


- PP

Mikke 2.0 eli rauhoittukaa siellä Twitterissä

Avasin tässä viikonloppuna Twitterissä ’sebastian aho’-haun ja ensimmäinen reaktioni oli luokkaa ”yikes”. Lyhyen selaamisen jälkeen totesin, että ei sieltä mitään jääkiekkouutisointia löytynyt vaan satoja fanityttöjen twiittejä.

Ihan ensimmäiseksi: Voitteko lopettaa? Tiedän, ettei teistä kukaan varmasti tarkoita pahaa twiiteillänne. Kuitenkin juuri tällaisten ilmiöiden takia meitä lajin parissa pidempäänkin pyörineitä naisfaneja leimataan ”tyhjäpäiksi, jotka seuraa lätkää vain pelaajien takia”. Meiltä tytöiltä kysellään lähes jatkuvasti ”tiedättekö te edes kuka Crosby on”, "mitä paitsio tarkoittaa" ja vastaavia. Pahaltahan se tuntuu, kun ensimmäinen oletus on, että seuraat lätkää vain, koska pelaajat ovat kivannäköisiä.

Haluan myös tuoda tässä esille, että meidän Nuoret Leijonat ovat ihan tavallisia ihmisiä. Suomessa kiekkoilevat nuoret eivät ole mitään One Direction-luokan supertähtiä, joille fanitus on tuttua ja jotka ovat saaneet mediakoulutusta tämänlaisiin tilanteisiin. Moni paljon fanityttöjen huomiota saanut pelaaja ei toivottavasti ole nähnyt näitä Twitterin ”aho staneja” ja ”hoki trasheja”, koska itse samassa tilanteessa kokisin oloni vain epämukavaksi ja vaivaantuneeksi. Pelaajia saa fanittaa, melkein kuuluukin, mutta jatkuva spämmiminen ja ahdistelu on väärin. Jos haluat näitä kebuja ja vastaavia parittaa, niin tee se jooko omissa piireissä äläkä varsinkaan merkkaa pelaajia niihin kirjoitteluihin. Jatkuva sosiaalisessa mediassa ahdistelu johtaa vain siihen, että pelaajat alkavat pikkuhiljaa laittamaan tilejään yksityisiksi, jolloin fiksusti käyttäytyneetkin joutuvat kärsimään. Kunnioittakaa pelaajien yksityisyyttä.

Suurin osa meistä Twitterin jääkiekkofaneista, sekä naisista että miehistä, haluaisi kyseistä somea käyttää nimenomaan lajiin liittyvään keskusteluun. Nyt pelaajien nimellä hakemalla ei löydä sen enempää keskustelua peleistä kuin jääkiekkouutisiakaan. 100 twiittiä tagilla #wewantkebuselfie sen sijaan on heti kaiken kansan nähtävillä.

Jos kuitenkin joku teistä twitteraktiiveista oikeasti haluaa jääkiekkoilijoita fanittaa, niin ei muuta kuin hallille! Suomessa Liigalla on 14 paikkakuntaa, joissa näitä idoleita on mahdollista nähdä. Jääkiekon säännöt oppii nopeasti ja lajia ymmärtää sitä enemmän mitä seuraa. Lätkää saa fanittaa yhdenkin pelaajan takia, kaikki me olemme jostain aloittaneet.

- JV